Мауно Йокипии - Финляндия на пути к войне

Karl-Heinz Seedorf, kiije tekijälle (lentoasioista) 3.12.1983. Evl. P.W. Stahl, yksityinen sotapäiväkiija 1941.

Kenr. Paavo Talvelan muistikalenteri (apul.prof. Ohto Mannisen kautta saatuja tietoja).

(Отмеченные * имеются также в архиве TV 2)

Kenraali Erich Buschenhagen, Oberstdorf.

Kenraali Wilhelm Hess, München.*

Kenraali Hermann Hölter, Bad Boll bei Göppingen.

Erikoislähettiläs Karl Schnurre, Bad Godesberg.

Kenraali Aksel Airo.

Kenraali Reino Arimo.*

Kenraali Albert Puroma.*

Kenraali Väinö Valve.

Lentoupseerit

Evl Konrad Knabe, Memmingen.*

Evl Friedrich-Franz von Nordenkjöld, Althütte bei Backnang (Stuttgart).*

Evl P.W. Stahl, Prien am Chiemsee.*

Evl Pauli Ervi.*

Evl Armas Eskola.

Evl Erkki Heinilä.

Ev G.E. (Eka) Magnusson.*

Ev. Risto Pajari.

Evl. Vilppu Perkko.

Evl. Per (Pelle) Sovelius.

Museonhoitaja Hannu Valtonen. Meriupseerit

Kontra-amiraali Edward Wegener, Kiel.*

Fregattenkapitain Vilhelm Schroeder, Dortmund.*

Kommodori Kalervo Kijanen.

Kommodori Arto Kivikuru.

Kommodori Eino Pukkila.*

Kommodori Aimo Saukkonen.

Komentaja Eero Pakkala.*

Muut

Prof. Bengt Broms (kansainvälisestä oikeudesta).

Ev Matti Honkasalo (viestiasioista).*

Filmiohjaaja Matti Kassila (Hella Vuolijoesta).

Tri Emst Klink, Freiburg i Br. (arkistoasioista).

Ev. Viljo Rommi (Petsamon liikenteen valvonnasta).

Evl. Matti Tiitola (saksalaistiedustelusta Petsamossa).*

Akten zur deutschen auswärtigen Politik (ADAP), Ser. D XII–XIH, Ser. E I–V. Göttingen 1969–1978.

Väinö Auer — Eino Jutikkala, Finnlands Lebensraum. Helsinki 1941.

Olavi Borg, Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880–1964. Porvoo 1965. Foreign Relations of the United States. Diplomatic Papers 19411. Washington 1958 (FRUS).

Franz Haider, Kriegstagebuch 2–3. Stuttgart 1963–1964.

Kaarlo Hilden, Murmanbanan, ett hot mot Finland och Skandinavien. Helsingfors 1941.

Valter Hubatsch, Hitlers Weisungen für die Kriegführung 1939–1945. München 1965. International Military Tribunal. Trial of the Major War Criminals (IMI) VII, XXVI, Nuremberg 1947.

Jalmari Jaakkola, Suomen idänkysymys. Helsinki 1941. (myössaks. ja ranskaksi).

Kadettikunta 1921–1950. Helsinki 1950.

Wolf Keilig, Das deutsche Heer I–III. Bad Nauheim 1957.

Kriegstagebuch des Oberkommandos der Wehrmacht 1940/1941. Bd I. Zusammengestellt und erläutert von H.-A. Jakobsen. Frankfurt am Main 1965.

Lagevortrage des Oberbefehlshabers der Kriegsmarine vor Hitler 1939–1945. Hrg. von Gerhard Wagner. München 1972.

Henry Picker, Tischgespräche im Führenhauptquartier 1941/42. Stuttgart 1963.

Staatsmänner und Diplomaten bei Hitler. Hrsg. und erläutert von A. Hillgruber. Frankfurt am Main 1967.

Suomen asetuskokoelman sopimussarja 1921–1922 ja 1939–1941.

Suomen sinivalkoinen kiija II. Helsinki 1941. (uusi painos 1978–1979).

Trials of War Criminals (TWC) XII. Nürnberg 1951.

Krister Wahlbäck (toim.), Regeringen och kriget. Ur statsradens dagböcker 1939-41. Stockholm 1972.

Valtiopäivät 1941. Pöytäkiijät.

Die Weizsäcker Papiere 1933–1950. Frankfurt am Main 1974.

Voionmaa Väinö, Kuriiripostia 1941–1946. Toim. Markku Reimaa. Helsinki 1971.

Walter Zimmermann, Nordeuropa und das Reich kriegswirtschaftlich gesehen. LübeckBerlin 1940.

Wilhelm, Assarsson, Stalinin vaijossa. Porvoo 1963.

E. Boheman, Pâvakt. Stockholm 1964.

Wipert von Blücher, Suomen kohtalonaikoja. Porvoo 1950.

C.A. Ehrensvärd, l rikets tjänst. (suom. Upseerin muistelmat 1966). Stockholm 1965.

Gerhard Engel, Heeresadjutant bei Hitler 1938–1943. Stuttgart 1974.

Valdemar Erfurth, Der finnische Krieg 1941–1944. (2. painos). Wiesbaden 1977.

K.A. Fagerholm, Puhemiehen ääni. Helsinki 1977.

Rainer von Fieandt, Omaa tietaään kulki vain. Helsinki 1972.

C.O. Frietsch, Finlands ödesär 1939–1943. Helsingfors 1945 (myös suom. 1945).

G.A. Gripenberg, Lontoo-Vatikaani-Tukholma. Porvoo 1960.

Sven Hedin, Utan uppdrag i Berlin. Norrköping 1949.

T.M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat. Porvoo 1965.

Edwin Linkomies, Vaikea aika. Helsinki 1970.

Bernhard von Lossberg, Im Wehrmachtführungsstab. Hamburg 1950.

J.H. Magill, Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta. Mikkeli 1981.

I.M. Maiski, Memoiren eines sowjetischen Botschafters. Berlin 1923. Gustav Mannerheim, Muistelmat II. Helsinki 1952.

Hans Metzger, Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Keuruu 1984.

J. Nykopp, Paasikiven mukana Moskovassa. Helsinki 1975.

J.K. Paasikiven päiväkiijat 1944–1956. Ensimmäinen osa. Juva 1985.

Friedrich Paulus, «Ich stehe hier auf Befehl». Herausgegeben von Valter Görlitz. Frankfurth am Main 1960.

J.O. Söderhjelm, Kolme matkaa Moskovaan. Tampere 1970.

Paul Schmidt, Statist auf diplomatischer Bühne. Bonn 1950.

Paavo Talvela, Sotilaan elämä 1–2. Helsinki 1976–1977.

Väinö Tanner, Suomen tie rauhaan 1943–1944. Helsinki 1952.

Kahden maailmansodan välissä. Helsinki 1966.

W.E. Tuompo, Päiväkiijani päämajasta 1941–1944. Porvoo 1969.

Ilmari Tuija, Herrojen kanssa maljassa. Porvoo 1973.

Walter Warlimont, Im Hauptquartier der deutschen Wehrmacht 1939–1945. Frankfurth am Main 1962.

Ernst Wiegforss, Minnen III (1932–1949). Stockholm 1954.

Atos Wirtanen, Mot morka makter. Helsingfors 1963.

Ragnar Ölander, Krigoch cencur. Helsingfors 1958.!*

Jussi Saukkonen, Vastuun sukupolvi. Vaasa 1973.

Jorma Ahvenainen, Petsamon historiallisia vaiheita. Eilispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

— Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo 1984. Sven Al lard, Stalin ja Hitler. Porvoo 1972.

Per G. Andreen, De mörkaären. Stockholm 1971.

— Politiska handlingslinjer i midsommarkrisen 1941. Historisk tidskrift (Stockholm) 1973 s. 38–65 ja 1974 s. 82-92

— Finland i brännpunkten mars 1940 — juni 1941. Stockholm 1980.

Vilho Annala, Outokummun historia 1910–1959. Helsinki 1960.

Ossi Anttonen — Hannu Valtonen, Luftwaffe Suomessa 1941–1944. Helsinki 1976.

Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Keuruu 1981.

Dieter Aspelmeier, Deutschland und Finnland während der beiden Weltkriege. Hamburg 1967.

Kurt Assmann, Deutsche Seestrategie in zwei Weltkriegen. Heidelberg 1957.

Alhert Beer, Der Fall Barbarossa. Munster 1978.

Max Beioff, The foreign Policy of Sowiet Russia 1929–1941, II, 1936–1941. London 1949.

Cajus Bekker, Angriffshöhe 4000. Kriegstagebuch der deutschen Luftwaffe. Oldenburg 1964.

Valentin Berezkov, Diplomaattitehtävissä Hitlerin luo. Keuruu 1965.

Lew Besymenski, Sonderakte Barbarossa. Hamburg 1973.

Leif Björkman, Sverige inför Operation Barbarossa. Stockholm 1971. (Lyhennetty suomennos Suomen tie sotaan. Rauma 1975).

Svein Blindheim, Nordmenn under Hitlers fane. Dei norske frontkempare. Haider 1977.

Heinz Boberach (Hrsg), Meldungen aus dem Reich. Neusvied und Berlin 1965.

Horst Boog, Die deutsche Luftwaffe nfii h rung 1935–1945. Stuttgart 1982.

Bengt Broms, Kansainvälinen oikeus. Helsinki 1978.

Alan Bullock, Hitler. Tyrannin nousuja kukistuminen. Helsinki 1958.

Vilhelm M. Carlgren, Svensk utrikespolitik 1939–1945. Stockholm 1974.

— Varken eller. Uddevalla 1977.